Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Osa 3. Totta vai tarua?

Istuin hiljaa ja kirjoitin. Kirjoitin Marylle ja Tonylle. Kirjoitin kaikesta, mitä oli tapahtunut. Kirjeestä tuli tuollainen:

Hei Mary ja Tony!

Mite menee? Mul menee ihan hyvin. Tääl on yks poni nimeltä Sally. Jep, mun kaima. Se on pieni shettiksen ja welshponin risteytys. Tiiän, ihan outoja juttuja. Täällä on myös yks poika, Sam. Se autto mut eilen Sallyn selkään! Aatelkaa. En pudonnut ;).

Sitten Samin kolme kaveria ovat rasittavia. Lizzie, Liza ja Linda ovat kolmosia ja vain Sallyn perään. Sam sanoi, että se ehkä myy Sallyn… Mut outoo kyllä, mä en vihaa hevosia enää niin paljon. Mulla on ollut ihan kivaa, mutta olisi kivempaa, jos te oisitte täällä. Kolmoset tulee kohta käymään.

Victoria ja Michael on ihan mukavia…

Niillä on vain pitkiä päiviä, joten vietän suurimman osan ajasta Samin kanssa. Sam vain koko ajan sanoo, että mustat hiukset sopii mulle. Onhan Sam aika söpö. Mut ei pärjää sille Adamille. Muistaakse mut? Kerro kaikki! Mitä muuta siellä tapahtuu?  Tääl ei mitää ihmeellistä, mut kirjottakaa pian!

T: Sally

Sitten kävin postittamassa sen. Sitten menin Sallyn luo. Poni hörisi hiljaa. Kuulin takanani äänen: "Moikka. Lizzie, Liza ja Linda tulee kohta. Kannattaa valmistautua. Ne on aika... Tyhmiä", Sam sanoi. "Aha. Haluuks ne vaa olla Sallyn kaa?" kysyin. "Joo. Sen takii ne haluiski ostaa sen. Mut en mä Sallyy niille myy. Sally on liian hyvä niille", Sam kertoi. "Okei", ajattelin Sallyn kolmen tytön käsissä. Heräsin mielikuvastani, kun kuulin Lizzien, Lizan ja Lindan takanani. "Ai toiko on se pikkurikollinen? Sally?" luultavasti Liza sanoi. "Älä nimittele sitä", Sam murahti. "Okei, rauhotu, Sam!" Lizzie naurahti. "Okei", Sam jatkoi. Samassa puhelimeni pirahti soimaan. Soittaja oli Adam. Entinen ihastukseni.

Puhelin soi soimistaan. Lopulta vastasin: "Sally". "Sally. Miten sä luulet et oisin voinu unohtaa sut?" Adam sanoi. "Emmä tiiä. Aattelin, et sul ois jo uus...", sanoin hiljaa. "Kuka sulle kerto?!" Adam tiuskas. "Ai sul on? Oli kiva jutella, mut ei!" huusin puhelimeen ja painoin luurin kiinni. "Sally, kuka se oli?" Sam kysyi. "Ei juuri kukaan idiootti entinen kamu, jonka pitäis oppii ymmärtää", vastasin. "Aha. Ei meitä se kiinnosta. Tiesitkö, että musta ei oo ollekaa sun väri?" Linda sanoi. "Aijjaa. Tiiätkö, että tollaset rumat blondit pitäis ampuu?" vastasin. "Hahhah. Hyvä vitsi millo pitää nauraa?" Linda vastas. "En oo väittäny sellasta", sanoin tyynen rauhallisesti. "Hmm... Mitäs toon pitäis vastata... Lizzie?" Linda kysyi Lizzieltä. "Miten ois... Hanki elämä?" Lizzie ehdotti. "Mul onki. Entä itelläs?" kysyin ennen Lindaa. "Senkin tyhmä äliö!" Linda huusi. "Rauhotu, blondi", sanoin Lindalle. "Tuu Liza. Lizzie. Mennään uimaan. Sam, tuu säki", Linda sanoi. "Muute, tiiätkö miten blondi tappaa kalan? Hukuttamalla!" sanoin Lindalle.

Istuin hiljaa huoneessani ja katselin ulos. Sally laidunti siellä rauhassa. "Voi Sally.. Vaik mä vihaan hevosia, sä oot ihana..." kuiskasin tuuleen.

Jatkuu seuraavassa osassa: Kirje

©2018 layout70 - suntuubi.com